OPM:n ohjeet

Assistenttiohjesääntö ja sen soveltaminen

Yliopistojen ja korkeakoulujen assistenttien asemasta on määrätty ohjesäännöllä (joissakin korkeakouluissa johtosääntö). Malliohjesääntö perustuu Tieteentekijöiden liiton ja opetusministeriön välisiin neuvotteluihin. Ohjesääntö on järjestön ja työnantajaosapuolen neuvottelema ja työmarkkinaosapuolten hyväksymä, joskin se muodollisesti hallinnollisena ratkaisuna on annettu opetusministeriön ohjeena. Ohjesääntö on vahvistettu yliopistojen ja korkeakoulujen hallinnollisissa elimissä vuonna 1979 ja 1980 mallin mukaisena. Joitakin poikkeuksia on teknillisten korkeakoulujen ja Tampereen yliopiston ohjesäännöissä.

Assistenttimalliohjesääntö/johtosääntö

1§

Tämän ohjesäännön/johtosäännön määräyksiä sovelletaan yliopiston/korkeakoulun assistentin toimen haltijaan, mainitun toimen väliaikaiseen hoitajaan ja viransijaiseen sekä samoissa tehtävissä olevaan tilapäiseen toimihenkilöön.

Tämän ohjesäännön määräyksiä ei sovelleta korkeakoulun tutkimusassistenttiin.

2§

Assistentin tehtävänä on suorittaa itsenäistä tieteellistä tutkimustyötä tai harjoittaa siihen liittyviä jatko-opintoja.

Edellä 1 momentissa tarkoitettujen tehtävien lisäksi assistentti on velvollinen esimiehensä johdon alaisena antamaan opetusta, ei kuitenkaan luentotasoista opetusta, antamaan opintoneuvontaa ja -ohjausta sekä osallistumaan korkeakoulun hallintoon, opetuksen suunnitteluun ja kehittämiseen sekä korkeakoulun toimintaan liittyviin muihinkin tehtäviin.

3§

Assistentti on velvollinen suorittamaan edellä 2 §:ssä tarkoitettuja tehtäviä siten, että hänen kokonaistyöaikansa muodostuu keskimäärin valtion virastovirkamiesten yleisen työajan pituiseksi.

Korkeakoulun lukuvuoden aikana, lukuun ottamatta jäljempänä mainittua tutkimuskautta, assistentilla saadaan tehtävien vaativuudesta riippuen teettää 2 §:n 2 momentissa mainittua työtä keskimäärin 12-24 tuntia viikossa. Nämä tehtävät on järjestettävä siten, että assistentille jää 12 kuukautta käsittävässä lukuvuodessa kolmen kuukauden pituinen tutkimuskausi, joka saadaan jakaa kahteen osaan.

Tutkimuskausi tai sen osa sijoitetaan ensisijaisesti sellaiseen aikaan, jolloin opetusta ei anneta. Laitoksen toiminnan jatkuvuuden sitä välttämättä vaatiessa assistentilla saadaan kuitenkin teettää 2 §:n 2 momentissa mainittuja tehtäviä myös tutkimuskauden aikana, jolloin tämä on otettava huomioon määrättäessä muuna aikana hänen virkatehtäviään.

4§

Kelpoisuusehtona assistentin toimeen on ylempi korkeakoulututkinto tai sitä vastaava ulkomainen korkeakoulututkinto.

5§

Assistentti otetaan toimeensa viisi vuotta kestäväksi toimikaudeksi. Erityisestä syystä assistentti voidaan ottaa  täyttä toimikautta lyhyemmäksikin ajaksi.

Henkilö joka ei ole suorittanut tohtorin arvoon oikeuttavia opinnäytteitä, voidaan ottaa assistentin toimeen enintään kahdeksi toimikaudeksi. Tohtorin tutkinnon tai tohtorin arvoon oikeuttavat opinnäytteet suorittanut henkilö voidaan ottaa useammaksikin toimikaudeksi.

Yliopisto/korkeakoulu voi yksittäistapauksissa poiketa 2 momentin määräyksistä, jos se assistentin opetus- tai tutkimustyön takia katsotaan korkeakoulun edun mukaiseksi.

Assistenttiohjesäännön soveltaminen

Opetusministeriö on kirjeessä nro 12294/152/84 (26.4.1985) todennut seuraavaa:

"Eri korkeakouluissa noudatetun käytännön yhdenmukaistamiseksi opetusministeriö esittää, että korkeakoulut soveltaisivat assistenttiohjesääntöjään siten, että assistenteille myönnettäisiin säännönmukaisesti äitiysloman (vanhempainloman), asevelvollisuus- ja siviilipalvelusajan tai pitkäaikaisen sairausajan verran pidennystä toimikauteen. Samaa käytäntöä tulisi pyrkiä noudattamaan myös muiden määräaikaisten opettajan ja tutkijan tointen suhteen."

Kirjeessä nro 88/032/88 (20.9.1988) opetusministeriö on tasa-arvovaltuutetun suosituksen mukaan täydentänyt edellä mainittua kirjettä seuraavasti:

"Äitiysloman ja vastaavan mittainen pidennys tulisi antaa toimikauteen, jonka ajaksi virkavapaus sattuu. Sen sijaan tätä pidennystä ei tulisi ottaa huomioon toimikausien pituuksia laskettaessa silloin kun joudutaan soveltamaan määräyksiä, joiden mukaan tehtävässä voidaan toimia vain tietty enimmäisaika. Vastaavaa periaatetta tulisi noudattaa myös hoitovapaasta."

Tutkijakoulujen määrärahat

Opetusministeriön kirjeessä nro 1/528/98 (30.11.1998) tutkijakoulumäärärahoista todetaan seuraavaa:

"Tutkijaopiskelijoiden palkkaukseen tarkoitettu määräraha ... on tarkoitettu kattamaan palvelussuhteesta yliopistoille aiheutuvat menot (palkat + sivukulut 35%). Mikäli yliopisto haluaa maksaa pätevyyden tai muun syyn perusteella korkeampaa palkkaa, tulee yliopiston maksaa erotus sivukuluineen omista varoistaan. Määräykseen korotetulla palkalla voidaan sisällyttää velvollisuus antaa opetusta enintään 56 tuntia lukuvuodessa."

Samassa kirjeessä käsitellään myös tutkijakoulutettavien yleiskustannusten kattamista:

"Opetusministeriön tietoon on tullut, että joissain tapauksissa tutkijaopiskelijapaikkaa hakevalta opiskelijalta on edellytetty etukäteen hankittu sitoumus ns. yleiskustannusten korvaamisesta. Tutkijakoulujärjestelmä perustuu yliopistojen väliseen yhteistyöhön ja toiminnan vastavuoroisuuteen. Tutkijakoulujen perusedellytyksistä ja yleiskustannuksista yliopistojen tulee vastata toimintamenojensa puitteissa keskenään sopimallaan tavalla. Hakijoita ei tule asettaa eriarvoiseen asemaan taloudellisten seikkojen perusteella."